Uusi vuosi uusi kaikki

No niin,
Hektinen viikko on melkein lopuillaan, huominen vielä ja sitten ollaan Nijmegenissä, lopullisessa päämäärässä opinahjon suhteen. Tie tänne ei ole kyllä ollut lyhyt, eikä ihan helppokaan.Veljeni sai toisen lapsensa tytön torstaina, perjantaina matkasimme poikaystäväni kanssa Helsinkiin ystävien luo, jonne tuli lisää ystäviä. Oli ihana uusi vuosi ihan erilaisessa ympäristössä kuin Helsinki ja Alppila ja vielä itselle tärkeiden ihmisten ympäröimänä. Toki osa tärkeistä henkilöistä nähtiin jo joulun aikana ja ennen uutta vuotta, heitä en ole myöskään unohtanut :) Enempää ei voi ihminen toivoa, kun että parin tunnin yöunien jälkeen oma rakas ja neljä ystävää heräävät saattamaan sinut lentoasemalle seitsemältä aamulla. Kiitokset heille, suuret! Oli haikea, mutta toisaalta hyvä lähteä, kun tietää, että aina voi palata näiden ihmisten luo.

No mutta sitten lentoihin. Menin siis airBalticin koneillä Riikan kautta Amsterdamiin. Olo ei ollut lentojen aikana kauhean hyvä, koska niin vähän nukkuneena ei oikein voinut syödä mitään. Väsymys oli kaamea, mutta skarppina piti pysyä. Ensimmäinen lento oli vähän pelottava tottumattomuudesta johtuen. Lähdimme myöhässä puoli tuntia myöhässä ja lennon aikana kapteeni kuulutti, että Riikan kenttä on sujettu. Ajattelin, että nyt kävi ohraleipä, että joudun vielä yöpymään Riikan lentokentällä. Onneksi kyse oli kuitenkin vain siitä, että lunta aurattiin kentältä aina välillä pois, eikä lentoja oltu peruttu. Kiire tuli toiselle lennolle. Juuri ehdin lähtöportille, kun ovet siellä avattiin. Riikan lentokentällä viivähdin siis noin viisi minuuttia. Toinen lento aurinkoiseen Hollantiin sujui ihastellessa pilvi- ja merimaisemia, sekä torkkuessa, eikä lentäminen ollut ollenkaan hassumpaa. Lennot sujuivat loistavasti, jopa liian ollakseen totta. Amsterdamiin ei kuitenkaan saapunut minun eikä usean muukaan suomesta lähteneen matkatavarat. Mutta se ei masentanut, koska tiesin, että tärkeimmät tavarat ovat kuitenkin lähettyvillä ja kyllä pari päivää pärjää ilman painavaa laukkua. Positiivisesti ajateltuna parempi, että se lähtetetään suoraan Nijmegeniin, niin ei mun tarvitse sitä raahata julkisissa ja pitkin katuja. JA Hollannissa on Suomeen verrattuna jo se kevät, jota Suomessa nähdään ehkä jo huhtikuun lopulla.

Hotellin löysin aika helposti. Tämä on ihan viihtyisä yhden tähden hotelli, jonka reseption on pubi, jossa tuoksahtaa runsas hasis. Huone on värikäs, vähän kolkko, vaikka yksi värikäs taulu onkin seinällä, mutta kyllä tässä hyvin yhden yön pärjää, onhan täällä netti käytössä. Kävin tuossa keskustassa syömässä kanaa hollantilaisittain pähkinäkastikkeessa. Olipahan hyvää. Sitten palkitsin itseni vielä chai latella ja kirsikkajuustokakulla coffee cornerissa. Löysin kävellessäni ihanan, suklaisen kahvilan, johon ajattelin huomenna piipahtaa aamupalalle ennen junaan hyppäämistä.Täytyy kyl myöntää, että olen vähän pettynyt kuitenkin Damiin. Vaikka täällä on vanhoja ihania taloja (huom kapeita, kprkeita, koristeellisia, eivätkä ole kuulletkaan betonista), pieniä mukulakivisiä kujia, käytetään paljon pyötää ja täällä on hyvä kulkea pyörällä (ihan eri meininki kuin suomessa), meri on lähellä, niin se mitä näin lauantai-iltana ennen puoli seitsemää illalla oli neonvaloisia seksipalveluita tarjoavia naisia ikkunoissa, ovissa, seksikauppoja, live porno esitys -mainoksia, erotiikkamuseo, hammpumuseo sekä hamppukauppoja hamppupubien perään. Tarkoitukseni on vain sanoa, että niitä on ihan liikaa. Likaistakin on, jokapuolella roskia. Turisti ei näe muuta kuin ne, jos amsterdamissa pyörähtää, kuten minä. Ei hyvää mainosta, mutta kai se rahaakin sitten kaupunkiin tuo. Tätä kuitenkin paheksun, en tykkää! Täytyy tulla katsomaan muita mestoja paremmalla ajalla. Illan kyllä kruunasi se, että  joutsenet olivat laskeutuneet (roskaiseen) kaupungin läpi menevään pieneen jokeen. Kyllä hämmästyin kun näin kymmenittäin joutsenia pimeässä illassa kaupungin valojen rauhallisina lipumassa vedessä kuin parhaassakin luontopuistossa.

No siinä jotain tältä reissulta, joka on vielä kesken...