Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa

...se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Mun täytyy omistaa tää kirjoitus kokonaan Hollannin kummallisuuksille, enkä tiedä mistä aloittaa, koska niitä on niin paljon. Pieniä juttuja, mutta silti. Aloitetaan junasta, koska tulin sillä Nijmegeniin.

JUNA: Olin puolitoista tuntia junassa, eikä kukaan tullut tarkastamaan lippuani koko tänä aikana. Suomessa tätä ei koskaan voisi tapahtua, koska liput tarkastetaan joka aseman jälkeen, aina. Junissa oli vain hollanninkieliset kuulutukset ja junien tauluissa lukee vain määräpaikan nimi. Täällä ei ole vielä keksitty, että tällaisiin tauluihin voi saada vaihtuvat tekstit.

LINJA-AUTOAIKATAULUT: Kukaan juna-asemalla ei tiedä aikatauluista eikä niitä voi saada sieltä. Aikatauluja ei ole kirjallisessa muodossa, kuten aikatauluvihkosessa. Katsot netistä tai menet vain johonkin linjaautoon. Linja-autolla kulkeminen on kallista, jos ei ole alennuksia tai OV-shippenkaartia (joka minulla on). Sen kanssa täytyy bloggautua ensin sisään ja lähtiessä ulos ja se ottaa ajan mukaan maksun kortista. Strippenkaarttia käytetään myös, mutta se tulee kalliimmaksi. Silti linja.autoissa on mahtavat pysäkkitaulut, jotka näyttävät kaikki seuraavat pysäkit ja erikseen vielä seuraavan pysäkin, kun sille lähestytään. Linja-autoissa nämä myös kuulutetaan. Enkä tässä on ajateltu esimerkiksi huonokuuloisia tai huononäköisiä ihmisiä.Vanhuksille ja raskaana oleville on varattu kunnolla paikkoja ja ne on merkitty näyttävästi.

TIET: Pyörille on aina kaksikaistaa tien molemmilla puolilla. Pienimmillä teillä on edelleen pyöräkaistat kummallakin puolella tai kaistat vierekkäin eri suuntaan kulkeville, mutta autoille vain yksi. Kävelyteitäkin on, mutta ne eivät aina ole hyvässä kunnossa varsinkaan talvella. Kukaan ei auraa niitä tai laita niihin hiekkaa tai kiviä. Liikennevaloja on erikseen pyörille, autoille ja kävelijöille, mutta jos pyörille ei ole niin mennään milloin jalankulkijoiden milloin autoilijoiden valoilla, tai sitten ihan omine sääntöineen.

PYÖRÄT: Jokaisella on pyörä. Pieniä lapsia kuljetetaan pyörän päällä jopa kolme kerrallaan (olen nähnyt) ja lastenistuimissa on pehmusteet. Joskus nuoret kuljettavat toisiaan tarakalla. Koreja pyöriin ei ole samalla tavalla kuin Suomessa.   Täällä käytetään paljon pyörälaukkuja tarakalla, tai pyörälaatikoita edessä ja ne on tehty puusta tai metallista ja ne on isoja. Kypäriä täällä ei käytä kukaan ja jos käyttää, näyttää idioottilta tai vähintäänkin turistilta. Pyörässä on pakko olla edessa valkoinen valo ja takana punainen tai poliisi sakottaa 60 €.Mutta parasta on, että kaikki pyöräilevät vauvasta vaariin ja  pirpanoista mummoon. Jotkut "laiskat" eli/tai teinit käyttävät skoottereita tai vespoja (joita olen nähnyt muuten mahtavissa väreissä).

AUTOT: Olen nähnyt paljon vanhoja autoja ja amerikkalaiskaaroja. Ne on kyl siistejä. Eritoten haluan mainostaa, että olen nähnyt kaksi KUPLAA, toisen valkoisen ja toisen mustavalkoisen avomallisen, jossa oli katos päällä. Vanhat autot otetaan käyttöön sunnuntaisin ja niillä ajetaan luonnonhelmaan syömään pannukakkuja. Sitä ennen tietenkin kävellään pyhävaatteet tai ainakin farkut jalassa metsässä. Sitä en ole tajunnut, että miksi autot tööttäilevät täällä, koska ne tööttäilevät minun näkökulmastani turhaan. Ehkä ne ilmoittavat tulostaan esimerkiksi mutkissa, joissa on huono näkyvyys tai jotain. Täytyy ottaa selvää!

LENKKEILIJÄT: Täällä juostaan paljon teillä ja kaupunkiympäristössä. Oikeastaan metsäpoluille ei hakeuduta, iltaisin valaistusta ei ole kävelyteillä varsinkaan. Kuka niitä nyt käyttäiskään? Lennkeilijöillä on usein heijastinliivi päällä tai näitä pieniä pyörään laitettavia valoja, jotka voi kiinnittää itseensä. Eräs lenkkeilijänainen oli laittanut punaisella valolla hiuksensa kiinni, joten valo pomppi hänen takanaan juoksun tahdissa. Muuten heijastimia ei käytetä, ennemmin sitten näitä valoja.

AUKIOLOAJAT: Kaupat voivat aukaista ovensa viikolla aikaisinkin, mutta ravintolat eivät aukaise oviaan ennen neljää elleivät ole lounasruokaloita. Lauantaina kaupat menevät kiinni ennen kuutta ja sunnuntaina ruokakaupat aikaisevat ovensa vasta klo 16.00.

KAUPAT JA -TAVARA: Täällä on oikeastaan kolme eri kauppaketjua, Albert Heijn, COOP ja ALDI, joka vastaaa Lidliä. COOP on ehkä Suomen K-ketju ja Albert Heijn S-ketjua, mutta niillä ei ole muita kuin ruokakauppoja ketjussaan. Salaatit kannattaa ostaa valmispusseista, koska se tulee halvemmaksi. Joka kaupasta saa kaikenlaisia alkoholijuomia, juten viinejä, camparia, breezereitä litran pulloissa. Viinipullon saa alle kolmella eurolla ja jos haluaa sijoittaa, niin maksaa hyvästä viinistä neljä euroa. Täällä on Hollannin omia "ALKOja", joista saa vielä vahvempia juomia, kuten 0,75 dl Bombay Shaphire giniä kahdella kympillä. (Kämppis tykkää). Kaupoista ei löydä ruokakermoja, maitorahkoja tai kermaviilejä, mutta sitä enemmän jugurttirahkoja ja vanukkaita. Karkit tai suklaat eivät ole suomentasoisia, joten niistä ei voi nauttia samalla tavalla. ALDI:sta saa olutta hintaa 42 senttiä, 1,5 itran kokiksen hintaan 32 senttiä mutta ravintolassa vesi maksaa enemmän kuin limsa. Jäätee on täällä hiilihappoista, eli vähän kuin limsaa ja pahaa. Ravintoloissa syöminen on aika kallista. ALDIsta saa valmiiksi kuorittuja ja viipaloituja perunoita, jotia paistetaan pannulla. Tällä perunoita ei keitetä. Halpaa on oastaa myös valmiiksi kuorrutettua ja friteroitua kanaa ja paistaa sekin pannulla herkkusienien ja vihannesten kera, jotka tietenkin otetaan valmispusseista. Saa täältä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä samaan hintaan kuin Suomessakin. Ruisleipää täällä ei tehdä minkäänlaista. Kaikki on vaaleaa leipää, ja jonkinlaista vaaleaa sekaleipää kutsutaan tummaksi leiväksi. Pullamössöä kaikki. Täällä syödään paljon ranskiksia ja jotain niiden kanssa sekä leipää. Täytyy viel mainita muutamia kauppoja. Täällä on kauppa, jonka nimi on WIBRA, joka on kuin paikallinen Tokmanni tai VapaaValinta tai Jyväskylän tavaratalo (en muista oikeaa nimeä, mutta löytyy Keljosta Lidlin vierestä tai Palokasta), josta saa kaikenlaista pientä tavaraa halpaan hintaa (laaduttomasti). Mutta Wibra on lahja opiskelijoille! Täältä löyty myös yksi Spar, Vero Moda, ja tietenkin monta H&M:n liikettä, ettei tuu niin koti-ikävä. Laktoosista kärsivät, sori, teille ei ole mitään. Keliaakikoille on ruokakaupassa jotain, mutta tuskin ravintoloissa.

KORTIT: Joka ruokakauppaan on oma pankkikortti. VISA:a täällä ei tunneta, mutta mastercard käy jossain. Rahaa kannattaa nostaa käteiseksi ja maksaa sillä. Täällä on myös sellainen systeemi, että voit sirupankkikorttisi siruun ladata rahaa ja jossain paikoissa raha otetaan sirusta erikseen. Esimerkiksi yliopistolla voit tulostaa maksamalla sirusta. Opiskelija-alennuksia ei oikein ole missään tullut vastaan.

KAHVI: Täällä juodaan paljon kahvia, mutta ravintoloissa sitä ei osata tehdä muuten kuin automaattien kautta ja se on kauheaa kuraa! Itse tehtynä se on jotenkin juotavaa, mutta kyllä suomalainen kahvi on mun makuun.

APPELFLAP: on omenarusinakolmio, jossa on paljon sokeria päällä. Makeaa ja hyvää ja perinteinen Hollantilainen kahvileipä, kuten myös STROOPWAFFEL, joka lämmitetään kahvikupin päällä ja juodaan sitten. Joku sanoi, että niitä saa myös Suomesta. Makeaa.

PIZZA VS. KEBAB: Olisimme halunneet erään pubikeikan jälkeen hakea pizzaa siinä klo 2.30, mutta jutellessamme hollantilaisille, he sanoivat, että pizzaa ei saa tähän aikaan, koska pizza on ruokaa, jota syödään esimerkiksi illalliseksi. Kebabia sen sijaan oli tarjolla, jota sitten päädyimme maistamaan.

OLUT VS. SIIDERI: Täällä ei juoda siidereitä. Täällä juodaan olutta, vaaleaa, tummaa, kotimaista, ulkomaista, hyvää, pahaa, halpaa, kallista, mutta ei siidereitä koskaan. Onni on, jos pubissa on yhtä siiderilaatua tarjolla. Viinejä on tarjolla myös, valkoista ja/tai punaista.

VERHOT: Ihmiset  eivät monestikaan suljeverhoja illalla, koska heillä ei ole mitään salattavaa Jumalalta tai jotain, joten voit aika vapaasti katsastaa hienojen talojen sisustukset ja vastaa ne omaan kotiisi.

WC-PÖNTÖT: hienoja verrattuna suomen pönttöihin. En osaa selittää, mutta hienoja ovat.

DE HOLDEURN (asuntola kielikurssin ajan): Meillä ei ole uunia, eikä pakastinta missään käytettävissä. Hellat joita käytetään, ovat kaasuhelloja ja teitenkin käytetään mikroja. Silitysrauta? Ei ole. Huoneissa ei ole tarpeeksi säilytystiloja. Eikä "keittokomeroissa" ole tietään kuivauskaappeja, eikä tilaa kuivattaa astioita. Lämmistysjärjestelmä on huono, koska se on joko liian tehokas tai ei toimi ollenkaan. Tuuletusta ei ole, ellei ovea avaa. Suihkuverhoja ei ole, joten koko vessa-suihkutila on kostea. Tiskiharjatkin ovat erilaisia. Luutuja ei ole. Joka huoneessa on (ulko?)harja ilmeisesti siivoamista varten. Mutta onhan se  niin vanhanaikaista, että en oikein tiedä mitä sillä pitäisi tehdä. Pitääkö sen kanssa käyttää jotan rättiä vai heitetäänko vedet suoraan lattialle ja jynssätään kuin sata vuotta sitten? Mitäh?

PIIKKILANKA-AIDAT: Peltojen ympärillä on lähes aina piikkilanka-aidat, kenties eläimiä varten tai peltoja suojellaakseen. Piikkilanka-aitoja on myös ilmeisesti rikkaiden talojen ympärillä. Toiset ovat kuitenkin piilottaneet piikkilanka-aidat isoihin pensaisiin, mutta ne ovat siis normaaleja aitoja täällä, kun Suomessa käytetään lauta-aitoja ja maalataan ne kauniiksi tai muotoillaan pensasaitoja, mutta piikkilanka-aidat!

ELÄIMET: Täällä voi olla maatiloilla kotieläimina peuroja, hanhia, kanoja ja kukkoja, lampaita, vuohia, hevosia ja lehmiä. Kuitenkin olen nähnyt villipeuroja juoksentelemassa luontopolun läheisyydessä ja tätä ei yleensä Suomessa tule vastaan.

KETUNMETSÄSTYS: Tuossa eilen katsoin ulos ikkunasta ja huomasin kaksi ratsastajaa upeilla hevosilla ja ajattelin, että oi ku ihania hevosia. SItten kuulin koirien rääkymistä" ja mietin, että kuka kiduttaa koiria, koska se kuulosti niin pahalta, kunnes kuulin torven soiton ja tajusin, että tässä on kyse ketunmetsästyksestä, jota pidän erittäin idioottimaisena harrastuksena. Pidän hevosista, pidän koirista ja pidän ketuista luonnossa, mutta ketunmetsästys on niin OUT.

KIERRÄTYS: ei ole. Kaikki heitetään roskiin, ojien pohjille, tielle, mihin vain. Pulloja ei palauteta, mitään ei lajitella. BAAAD! Muuten täydet roskapussit heitetään kadunvarteen odottamaan, että jätekuljetusauto hakee ne siitä pois. Roskalaatikoista ei ole.

Ja tämä oli vasta alkua! Tää maa on minulle jollain tavalla epälooginen, ainakin vielä. Mutta katsotaan sitten toukokuussa, mitä mieltä ollaan, kun Suomeen palataan...