Toinen viikko kielikurssista on saatu päätökseen kieliopintojen ohella. Toki viikonloppu on vielä edessä... Tällä viikolla olen käynyt jumppaamassa kolme kertaa yliopiston urheikukeskuksessa, jossa oli tällä viikolla avoiemt ovat. Tähän verrattuna Jyväskylän yliopiston yo-liikunta ei ole mitään, vaikka olen aina tykännyt käydä yo-liikunnan jumpissa. Tähän verrattuna edes useimmat Suomen liikuntakeskukset eivät ole mitään, ELIXIA ei mitään, Syke ei mitään, edes tampereen naisvoimistelijat ei pärjää kamppailussa. Urheilukeskus on ihan yliopiston vieressä ja se on suuri rakennus, jossa alimpaan kerrokseen saa parkkeerattua pyörät. Se on parkkihalli, mutta vain pyörille. Ensimmäisessä varsinaisessa liikuntakerroksessa on kaksi suurta salia jumppaamiseen, tanssimiseen tai eri pelien pelaamiseen, kiipeilyseinä, quash-kenttiä, pingispöytä, todella iso kuntosali kaikilla herkuilla ja samaa laitetta on useampi kappale, koska käyttäjiä on paljon, ja paljon muuta. Pukuhuoneita, vessoja ja tavaransäilytyslokeroita löytyy joka puolelta. Toisessa liikuntakerroksessa on ainakin pienempiä pelisaleja tanssijoille ja jumppareille. Nämä olen nahnyt, kaikkissa paikoissa tuskin on tullut käytyä, mutta jos sisällä ei ole tilaa ainakin voi aina mennä ulos juoksuradalle, tai muille peliareenoille esimerkiksi jalkapallon tai koripallon pariin. Joka harrastajalle löytyy paikkansa tässä urheilukeskuksessa. Mahtava paikka!
Minä päätin osallistua tiistaina BOM-tunnille mikä on Bewegen on Muziek joka on suoraan käännettynä liikuntaa musiikin tahdissa. Menin pukuhuoneeseen ja seurasin silmä tarkkana muiden liikkeitä vaatteiden vaihdon ja tavaroisen suhteen. Liian aikaisin ei ole hyötyä tulla pukuhuoneeseen, koska vasta varttia tai kymmentä minuuttia vailla alkamisajankohtaa ihmiset tulevat pukuhuoneeseen, vaihtavat vaatteet ja ottavat joko kaikki tavaransa mukaan takkeja ja kenkiä myöten saliin tai tunkevat ne säilytyslokeroihin, kuten minä päätin tehdä. Ihan tilavia säilytyslokeroita ja avaimen saa laitettua käteen kuin rannekoruksi. Kätevä tapa pitää avain tallessa ja koko ajan mukana. Menin saliin, mutten oikein tiennyt mihin suuntaan pitäisi katsoa, koska oletin, että ohjaaja tulee johonkin "eteen" mallittamaan koreogfarioita. Ei, ohjaaja nousi keskellä salia sijaitsevaan pömpeliin ja koko porukka pyöri salia ympäri. Tällöin tila ei koskaan lopu kesken. Mahtava idea! Tietenkään kovin ihmeellisiä koreografioita näin ei voi tehdä, mutta tunti oli tehokas ja musiikki oli loistavaa. Torstaina menin XL Zumbaan, joka oli isossa salissa, mutta nyt ohjaajat, joita oli kaksi, ja he seisoivat "edessä" mutta isolla korokkeella. Hauskaa oli, zumba on vauhdikasta ja siinä täytyy hallita koko vartalo ehtiäkseen ja pystyäkseen tekemään kaikki liikkeet edes sinne päin, joten mukavaa oli keikutella lanteita :) Tänään olimme koko porukalla yhden meidän opettajan pitämällä total physical response -tunnilla. Siellä oli ihan kivaa, vaikka opettaja ei ollut ohjaajana taitava, mutta hiki tuli ja tuli myös opeteltua kehon osia hollanniksi. Aikaisemmilla tunneilla ei tarvinnut paljon kielitaitoa, kun seurasi vain mitä toiset tekevät.
Mutta sitten asiaan eli kaupungin olutpanimoon joka on nimeltään siis De Hemel eli taivas ja useimmat heidän laittamansa oluet on nimetty samaan teemaan liittyen, kuten esimerkiksi Serafine, Luna, Godelief ja Hels Engels = hell's angels. Helvetin enkeli on 8 prosenttinen tumma olut, josta promilleja ei voi maistaa, joten se on enkeli kielen päällä, mutta helvettiä huomenna. Vahvin olut, jota panimmossa tehtiin, oli 10 %:sta ja sen nimi on nieuwe ligt eli uusi valo. Tietenkin :) Ymmärsin aika hyvin englannin kielisen selityksen miten olutta tehdään, mitä raaka-aineita ja maisteita käytetään ja miksi sekä minkä prosessin olut käy läpi ennen tuoppiin kaatamista. Esimerkiksi vehnää paahtamalla saadaan tummempaa olutta, mutta silloin vehnän sisältämä oma sokeri haihtuu ja sokeria täytyy lisätä jälkikäteen. Vehnän alkiosta täytyy kuolettaa kasvi, jotta sokeri pysyy vehnässä kaikkein ensimmäiseksi ja tätä prosessia panimossa ei tehdä, vaan alkiot tilataan Saksasta. Hiiva on oluen käymisen tärkein tekijä ja oluen terveellisin osa. Tässä panimossa olut käy sellaisen bakteeri kannan kautta, joka "käy" aineksen yllä. Halvat oluet käyvät alkhaalla "käyvän" bakteerikannan kautta, siksi olut maistuu erilaiselta ja pahemmalta. Tässä panimossa käytetään maisteina mm. korianteria ja appelsiiniä, jotka ovat yleisimmät mausteet oluessa. Oluen valmistukseen käytetään "hobseja", jotka ovat myrkyllisiä sellaisenaan, mutta ovat tärkeä osa oluen valmistuksen aikaansaamiseksi. Mutta tärkeintähän on valmis olut, eikös niin? Niin mekin ajattelimme ja saimmekin maistaa panimon kuutta eri oluttuotetta desin tuopeista, mikä oli riittävä määrä kuutta vahvaa olutta kaikille. Toki toiset jatkoivat vielä yläkerran anniskelupuolella maistamalla uudestaan oluita. Itse tilasin een warme choco met slagroom eli kaakaon kermavaahdolla. Siitä sitten kotiin.
Tosin pyöräileville latvialais- ja tsekkiläiskaveruksille kävi sillä matkalla köpelösti, koska olutta oli nautittu ehkä yksi liikaa. He kilpailivat pyörillä, ja ajoivat risteyksen yli vanhoilla vihreillä. Jäkimmäisenä tullut tsekkiläinen sai kylkeensä auton, joka juuri starttasi valoissa. Onneksi mitään vakavempaa ei sattunut, koska autolla ei ollut vauhtia, mutta iso haava tuli lonkkaluun kohdalle. Haava hoidettiin ensiapupaketin turvin De Holdeurnissa, mutta jalka teitenkin kipeytyi pariksi päiväksi ja pyörä vaatii korjausta. En ollut heidän mukanaan, koska menin matkan varrella ruokakauppaan nimeltä Albert Hijn. Mutta ilmeisesti he olisivat tarvinneet "äitiään" mukaan rajoittamaan. Olen saanut täällä siis lempinimiä: äiti, isosisko ja opettaja, enkä kai suotta. Annoin kyl kuulua hieman ripitystä tällaisista tyhmyyksistä :)
Jatketaan taas pian Hollannin kummallisuuksista ja uusista kokemuksista viikonlopun myötä. Mukavaa viikonloppua Suomeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti