Pari päivää on taas kulunut. Eilen lähdimme puolen porukan kanssa illalla Nijmegenin keskustaan "yksille". Ongelmana niille, joilla ei ollut pyöriä, oli päästä bussiin. Bussit kulkevat täällä oudosti, eikä mistään saa aikatauluja busseihin, koska niitä ei yksinkertaisesti täällä tarvita. Ihmiset kulkevat harvoin bussilla, ilmeisesti. Kaupunkiin pääsee pyörillä viidessatoista minuutissa, koska täältä 7 kilometriä keskustaan on lähes kokonaan alamäkeä. Ikävämpää on polkea takaisin. Ei ihme että paikalliset ovat nimenneet paikan Berg en Dal:ksi, joka tarkoittaa vuorta ja laaksoa, ylä ja alamäkeä. Poljin muuten keskustasta Berg en Daliin kaksi kertaa eilen. Tulipa pyöräiltyä noin 23 kilometriä eilen. Keskustasta mukaan tarttui mm. villasukkiamuistuttavat tohvelit. Todella mahtava ostos! Ilman niitä ei täällä pärjää, kun lattiat ovat kylmät ja kiviset.
Yksille menemiseen oli hyvä tekosyy. Venäjänkielinen latvialaisnuorukainen on englantilaisen jalkapallon ystävä ja Liverpool-joukkueen fani. Hän tiesi, että eilen televisiosta tulisi ottelu ja halusi löytää pubin, jossa sitä voisi katsoa. Löysimmekin irlantilaisen pubin, joka tosin oli täynnä Arsenal-faneja. Arsenal-faneilla oli hauskaa hänen kustannuksellaan, koska Liverpool hävisi. Me muut emme niinkään katsoneet jalkapalloa. Meille huvitukseksi riitti kaverimme eleet ja ilmeet ottelun aikana. Ottelun välitauolla pari tyyppiä kavi myös viereisessä "coffee shop":ssa ostamassa paikallista "vihreää kultaa" sitä polttaakseen. Keskustelimme on se hyvästä vai pahasta. Tulimme siihen tulokseen, että jatkuva käyttö on pahasta, mutta joskus voi ottaa. Minä edelleen pidän tiukan linjan ja elän ilman coffee shopin antimia.
Tänään saimme kokemuksen sateisesta säästä ja pyöräilystä. Kun saimme koulupäivän päätöksen, lähdimme käymään kaupassa pyöränelikkomme kanssa ja kun tulimme takaisin päin, menimme taas uutta reittia De Holdeurniin, eli asunnoille. Osa teistä oli täysin pimeenä, oli kovin sumuista ja kosteaa ja eräässä pimeässä kohdassa pyörätie oli kahdeksan metrin matkalta veden vallassa niin, että jalat upposivat veteen, kun yritti polkea "lammesta" pois, eli vettä oli noin 50 cm. Matkan varrella iski väsy, nälkä ja epätoivo, että tie ei lopu ikinä, mutta perille päästiin vähän reissulaikkin pyörillä. Suihku ja lämmin ruoka teki nannaa! Ikinä ei ole makaronit meetvurtilla maistunut niin hyvälle :)
Asuminen täällä on ihan ok. Meidän asunnossa asuu minun lisäksi toinen suomalainen tyttö Helsingistä sekä virolainen tyttö, joka tuli maanantai-iltana. Hänen laukkunsa ei ole vielä tulleet, eikä hänellä ilmeisesti ole paljoa rahaa, koska hän on elänyt meidän muiden "siivellä" koko viikon. Minä muunmuassa olen antanut hänelle ruokaa, pesuaineita, paidan, kertakäyttöshawerin, hakenut hänelle pyyhkeen, ja luultavasti hän lainaa salaa mun ja toisen suomalaisen hammastahnaa. Hän halusi tänä aamuna kahvia, joten avasin ostamani kahvipaketin ja keitin. Eikä siinä mitään, mutta kun hän olisi jo tähän päivään mennessä voinut tuoda tarvitsemansa tarvikkeet samalla, kun kävi kaupassa. Ärsyttävintä on ollut se, että kun eilen ostin itselleni ihanan lämpivät tohvelit ja kun tulin kaupungilta illalla, hän oli ominut ne omiin jalkoihinsa. Hän käyttänyt niitä koko illan, kysymättä lupaa. Suomalaisena en pitänyt tästä ollenkaan. Jotkut asiat ovat vain sinun. Eikä muutenkaan toisten varassa eläminen ole ollenkaan suomalaista. Me lainaamme ja pyydämme apua vain hätätilanteesssa ja silloinkin häpeillen, ellei kyse ole tosi läheisistä kavereista. Noh, jospa se vähenee, kun matkalaukut tulevat. Ja toivon, että ne tulevat pian!
Mun matkalaukut tulivat tiistai-iltana, mikä oli mahtavaa. Huomasin, että mulla ihan väärät kamat mukana, koska mulla on kunnon talvivaatteet matkalaukussa viemässä tilaa ja niitä täällä ei tarvita. Nytkin on plussan puolella ja sataa kaatamalla.
Kirjoitellaan taas myöhemmin! Goedenacht! (huom. aloitetaan lausuminen karistamalla kurkkua)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti